Rovaniemellä jälleen kerran :)

Tällä kertaa lähdin matkaan Jannen kera Rovaniemelle perjantaina. Siinähän sitä aikaa kuluikin kun huristelimme heti koulun loputtua Rovaniemen suuntaan. Onhan matka vain 550 kilometriä :) Matkalla pysähdyimme syömään perinteisesti Kontiomäen Shellillä. Perillä Marjaanalla olimme sitten illan jo hämärtyessä.

Illalla sitten viettelimme iltaa ja kävimme hieman tutustumassa Rovaniemen yöelämään Janikan ja Jannen kanssa.

Lauantaina päätimme sitten lähteä katsomaan itse joulupukkia. Josta saimmekin sitten kuvan muistoksi :)

Kuvassa Janne, Marjaana, joulupukki, Janika ja minä 

Pitsaa hieman syömiseksi ja sen jälkeen sitten nähtiinkin taas Kaisua, Anua ja Tuomasta. Anu jäikin sitten viettämään iltaa meidän kanssa Marjaanan luo. Janika kun vietteli omia tupareitaan eri paikassa ja hylkäsi meidät lauantai iltana :)

Pekko <3

Anun ja Jannen kanssa käytiin sitten pyörähtämässä baarinkin puolella. Pitkään ei kyllä tällä kertaa siellä oltu, mutta mitenkäs se Anu menikään kun katsot minuun niin alkaa heti baari-jalka vipattaa :) On se vaan kumma homma ;) Anu kun ei alunperin ollut lähdössä mihinkään, mutta mitenkäs siinä nyt sitten kuitenkin kävi näin :D

Illan viettojen lomassa jopa tutkimme pentusia. Seisoteltiin niitä taas edes takas ja sunnuntaina puppesista otettiin sitten kuviakin.

Reissusta ja pennuista kuvia täällä :)

Sunnuntaina koitti sitten lähdön aika. Kurvasimme Jannen kanssa Ranuan eläinpuistoon missä olikin sitten hyytävän kylmää, mutta urhoollisesti kiersimme koko eläintarhan. Ihastuttavia eläimiä siellä kyllä näki. Jääkarhun jolla oli hieman hankalaa ja saukko, joka vei kyllä minun sydämen ihan kokonaan. Olihan hän niin suloinen <3. Olipas kiva käydä vaihteeksi katsomassa myös muunlaisia eläimiä kuin koiria :) Ehkäpä kesällä voisi käydä sitten uudestaan Ranualla.

Ranualta kuvia täällä

Vannoin, etten haluaisi pentua näistä Marjaanan pennuista, mutta kuinkas sitten kävikään.  Taisimme Kaisun kanssa sittenkin sopia, että otamme Pekko pojan itsellemme :) Peku, Pekka.. rakkaalla lapsella monta nimeä. Pekko vaan vei minun sydämen. Aika näyttää sitten mitä pojasta tulee. Meillä on nyt siis Kaisun kanssa yhteishuoltajuus Pekko-lapsesta. Taitaa vaan tuo Kaisu olla enemmän tässä huoltohommassa mukana :)

Kiitos tuhannest Marjaana ja Janika jälleen kerran kaikesta. Oli hienoa nähdä. Otetaanpa pian uudestaan ja milloinkas teitä nähdään täälläpäin iltaa istumassa ? Täällä odotellaan eli kutsu on voimassa :)